Kaksi lasta löydetään murhattuina ja epäillään että syy voisi olla rasistinen. Myöhemmin vielä selviää yhteys aiempaan murhaan, joka myös voisi olla rasistinen. Vasta kirjan loppupuolella oikea tekijä alkaa selvitä ja saadaanhan hänet myös kiinni. Montaa ihmistä minäkin ehdin epäillä, mutta oikea ratkaisu ei kyllä tullut mieleen.
Ostaessa en huomannut, että tästä on olemassa kaksi aiempaakin osaa. Nyt minun on varmaan pakko nekin hommata, sen verran hyvä kirja oli ja ilmeisesti aiemmasta kirjasta ollaan tekemässä tv-sarjaa, joten pitää lukea ennen kuin sarja ilmestyy.
Olisi hauska tietää miten työnjako tapahtuu kahden kirjoittajan kirjoissa. Kirjoittavatko he kirjaa vuorotellen vai kirjoittaako toinen tarinaa ja toinen lisäilee yksityiskohtia. Minä tahtoisin olla se joka lisäilee kaikkia (kummallisia) yksityiskohtia. Se voisi olla vähän niinkuin ala-asteella ne adjektiivipelit. Keksisin ensin adjektiivit ja lätkisin ne sitten sinne kirjaan siinä järjestyksessä kuin sanat on tulleet mieleen :D
Lite på svenska:
Två barn, Emelie och Aram mördad, de misstankt att det kan vara rasistisk mord. Senare de för reda på att där var sambandet mellan gamla mord (som kan också ha varit rasistisk). Men är det? Författare kan hålla spänningen lång och mördare är en överraskning.
Jag tycker om den här boken så mycket att jag tror att jag måste läsa också två tidigare böcker om denna serie.
Jag ville veta hur det verkar när där var två författare. Hur de splittar jobbet? Andra skriver först och sen andra fortsätta? Eller andra skriver och andra lägga mer detalj? Om jag var den som skriver detaljer, det skulle bli en konstig bok.
En detalj som jag tycker: I presskonferensen "Olivia noterade hur Svensson lät ett litet munspel glida mellan händerna under hela utfrågning. Tänkte han avsluta med en trudelutt?"
Det kunde ha varit också mitt tänkte...
Det är lättare att läsa än att skriva...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti